Huomaa: Alkuperäinen sivu on tätä suomennosta uudempi.

Debianin yhteisösopimus, versio 1.0

Versio 1.0 ratifioitiin 5. heinäkuuta 1997. Korvaava versio 1.1 ratifioitiin 26. huhtikuuta 2004.

Debian, joka koostuu Debian GNU/Linux -järjestelmän tekijöistä, on luonut Debianin yhteisösopimuksen. Sen osan sopimuksesta, joka tunnetaan nimellä Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto (Debian Free Software Guidelines (DFSG)) ja jonka oli alun perin tarkoitus määrittää joukko sitoumuksia, jotka aiomme pitää, on vapaiden ohjelmistojen yhteisö ottanut Open Source -määritelmän pohjaksi.

"Yhteisösopimus" vapaiden ohjelmistojen yhteisön kanssa

  1. Debian koostuu aina täysin vapaista ohjelmista

    Lupaamme pitää huolen siitä, että Debian GNU/Linux -jakelu koostuu pelkästään vapaista ohjelmista. Koska on olemassa useita vapaan ohjelmiston määritelmiä, liitämme tähän sopimukseen ohjeiston, jonka avulla määritämme, onko ohjelma "vapaa". Tuemme käyttäjiämme, jotka kehittävät ja käyttävät epävapaita ohjelmistoja Debianissa, mutta emme koskaan anna järjestelmän riippua jostakin epävapaasta ohjelmasta.

  2. Annamme takaisin vapaiden ohjelmistojen yhteisölle

    Kun kirjoitamme uusia Debian-järjestelmän osia, teemme niistä vapaita ohjelmia. Teemme niin hyvän järjestelmän kuin osaamme, jotta vapaita ohjelmia käytettäisiin ja levitettäisiin paljon. Kerromme tekemistämme vikojen korjauksista, parannuksista ja saamistamme käyttäjien pyynnöistä järjestelmäämme sisältyvien ohjelmien varsinaisille kehittäjille.

  3. Emme piilota ongelmia

    Pidämme koko vianhallintatietokantamme aina kaikkien nähtävillä. Käyttäjien verkossa tekemät vikailmoitukset ovat välittömästi toisten luettavissa.

  4. Asetamme käyttäjämme ja vapaat ohjelmat etusijalle

    Pidämme käyttäjiemme ja vapaiden ohjelmistojen yhteisön tarpeet ohjenuoranamme. Asetamme heidän etunsa etusijalle. Tuemme käyttäjiemme tarvetta toimia erilaisissa tietokoneympäristöissä. Emme valita kaupallisista ohjelmista, jotka on tarkoitettu Debianissa ajettaviksi, ja annamme muiden luoda lisäarvoa tuovia jakeluversioita, jotka sisältävät sekä Debianin ohjelmia että kaupallisia ohjelmia, emmekä vaadi heiltä siitä mitään maksua. Näiden tavoitteiden tukemiseksi tarjoamme yhtenäisen järjestelmän, joka koostuu täysin vapaista ohjelmista, ilman juridisia rajoitteita, jotka estäisivät tällaisen käytön.

  5. Ohjelmat jotka eivät täytä vapauden vaatimuksiamme

    Myönnämme, että osa käyttäjistämme tarvitsevat ohjelmia, jotka eivät täytä Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston vaatimuksia. Olemme luoneet "contrib"- ja "non-free" alueet FTP-arkistoomme tällaisia ohjelmia varten. Näissä hakemistoissa olevat ohjelmat eivät ole osa Debian-järjestelmää, vaikka ne onkin mukautettu toimimaan Debianissa. Kehotamme rompuntuottajia lukemaan näiden ohjelmapakettien levitysehdot ja tarkistamaan, voivatko he levittää noita ohjelmistoja rompuillaan. Niinpä vaikka epävapaat ohjelmat eivät olekaan osa Debiania, tuemme niiden käyttöä ja tarjoamme infrastruktuurimme (kuten vianhallintajärjestelmämme ja postituslistamme) epävapaille ohjelmistoille.

Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto (DFSG)

  1. Vapaa levitys

    Debianin osan levitysehdot eivät saa rajoittaa ketään myymästä tai antamasta kyseistä ohjelmistoa osana ohjelmistokokoelmaa, joka sisältää eri lähteistä saatuja ohjelmia. Nämä levitysehdot eivät saa vaatia myyjältä rojalteja tai muita maksuja.

  2. Lähdekoodi

    Ohjelman mukana tulee olla sen lähdekoodi, ja pitää olla sallittua levittää ohjelmaa lähdekielisenä kohdekielisen lisäksi.

  3. Johdannaisteokset

    Ohjelman levitysehtojen tulee sallia muutoksien ja johdannaisteosten tekeminen ja myös sallia näiden levittäminen samoin ehdoin kuin alkuperäisen ohjelman.

  4. Alkuperäisen lähdekoodin eheys

    Ohjelman levitysehdot saavat rajoittaa muutetun lähdekoodin levitystä vain, jos se sallii "muutostiedostojen" (patch files) levityksen lähdekoodin kanssa tarkoituksena muuttaa ohjelmaa käännösaikana. Levitysehtojen tulee erityisesti sallia muutetusta lähdekoodista tuotetun ohjelman levittäminen. Ne saavat vaatia, että johdannaisteoksien nimenä tai versionumerona käytetään jotain muuta kuin alkuperäisen ohjelman nimeä tai versionumeroa. (Tämä on kompromissi. Debian suosittelee kaikille ohjelmien tekijöille pidättäytymistä minkäänlaisten tiedostojen, lähde- tai kohdekielisten, muuttamisen kieltämisestä.)

  5. Ei ihmisten tai ihmisryhmien syrjintää

    Ohjelman levitysehdot eivät saa syrjiä ketään ihmistä tai mitään ihmisryhmää.

  6. Ei toiminnan alojen syrjintää

    Ohjelman levitysehdot eivät saa estää ketään käyttämästä ohjelmaa tietyllä alalla. Esimerkiksi ohjelman käyttöä yrityksessä ei saa rajoittaa, tai sen käyttöä geenitutkimuksessa.

  7. Levitysehtojen jatkuvuus

    Ohjelmaan liittyvien oikeuksien tulee koskea kaikkia, jotka ovat hankkineet ohjelmasta kappaleen ilman, että heidän tarvitsee hankkia erillinen lisenssi.

  8. Levityslupa ei saa olla vain Debianille

    Ohjelmaan liittyvät oikeudet eivät saa riippua ohjelman olemisesta osa Debiania. Jos ohjelma irrotetaan Debianista ja sitä käytetään tai levitetään ilman Debiania mutta muuten levitysehtojen mukaisesti, kaikilla osapuolilla tulee olla samat oikeudet, jotka annetaan Debian-järjestelmän yhteydessä.

  9. Levitysehdot eivät saa saastuttaa muita ohjelmia

    Ohjelman levitysehdot eivät saa asettaa rajoituksia muille ohjelmille, jotka levitetään kyseisen ohjelman kanssa. Ehdot eivät saa esimerkiksi vaatia, että muiden samalla levitysmedialla olevien ohjelmien tulee olla vapaita.

  10. Esimerkkilisenssejä

    "GPL", "BSD" ja "Artistic" -lisenssit ovat esimerkkejä lisensseistä, jotka ovat mielestämme "vapaita".

Ideaa "yhteisösopimuksesta vapaiden ohjelmistojen yhteisön kanssa" ehdotti Ean Shuessler. Tämän asiakirjan ensimmäisen luonnoksen teki Bruce Perens ja muut Debian-kehittäjät parantelivat sitä kuukauden mittaisessa sähköpostikokouksessa kesäkuussa 1997, minkä jälkeen se hyväksyttiin Debian-projektin julkiseksi periaatteeksi.

Bruce Perens poisti myöhemmin Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeistosta Debianiin erityisesti liittyvät viittaukset ja loi sen pohjalta “Avoimen lähdekoodin määritelmän” (The Open Source Definition).

Muut ryhmät saavat käyttää tätä asiakirjaa omien periaatteidensa perustana. Toivomme, että siinä tapauksessa Debian-projektille annetaan asiaan kuuluva tunnustus.